Suomen luonto, suuri ihmetykseni aihe.


Mökin pihaan pitäisi ensi kesänä kasvaa tällaisia kukkia. Eräs mummu antoi minulle ison juuripaakun ja kiikutin sen tietysti mökille, Ikaalisiin. Kuva otettu Tevaniemen uimarannalta - siis läheltä mökkiä.

Kesän marjasaalista. Mansikan kasvatus kannattaa. Maistuu aamupalalla kesän aurinko kyllä hyvältä.



Syksyllä vaelsimme Kontionlahdelta Kolille, Johanna ja minä .




Ai miksi haluan sinne uudelleen.... Kuvassa Johanna aika lähellä reunaa.

Sitä kauneutta ja uskomatonta näkymää ei saa vangituksi kameraan.

Syksyllä aktivoitu, uusi ajankulu on kangaspuilla paukuttelu. Ihanaa stressinpurkua.
Kuvassa valmistumassa nastasidoksinen päiväpeitto.Tämän työn sain vasta valmiiksi ja se odottelee vielä puista poi pääsyä.



Tämä taalainsidoksinen pöytäliina valmitui jouluksi. Sidoken nimi on Elonkorjuu. Palttinan kuteena pellavainen aivina 16 ja kuviona värillinen aivina 16 kaksinkertaisena.



Seuraavaksi kudon "kirkonkaari" tai "luistarinikkuna" matot(rakkaalla lapsella on monta nimeä). Siitä kuvia kenties myöhemmin. Se odottelee matonkudekerinä puiden vapautumista.



Siinä sitä nyt on uutta mattoa tulossa. Tänään aloitin ja melkein metri tuli heti alkuistunnolla. Huomenna jatkuu.


Päijänteen jäätilannetta pitkänäperjantaina. Kyllä me aika paljon kaadoimme kuumaa vettä sinne,  kyllä
se kohta ehkä sulaa muualtakin kuin rannasta. Yritystä meiltä ainakaan ei puuttunut. Heitimme oikein kauas jään päälle, sitä kuumaa vettä siis.

      
Kaitalammella näytti tältä viikkoa aikaisemmin.
Sama paikka vähän laajemmalla kuvakulmalla.

Nyt se tuli valmiiksi, ei kun pois puista siis se kirkonkaari matto. Toisesta matosta pitää solmia vielä päät. Ihan tyytyväinen olen tulokseen, mutta - vaalea kude loppui kesken ja lisää en saanut samaa sävyä. Raita tuli mattoon mihin ei pitänyt tehdä raitaa. Se voi olla nimeltään vaikka elämänmuutos... Tai jotain muuta
tarkoituksellista.
Päiväpeitto vielä odottelee puista poispääsyä.

Tässä on valmistumassa vauhdikkaasti pellavaista pyyheliinaa. Aika paljon on jo valmiina....

Lempilapsiini kuuluu myös vanhat talonpoikaishuonekalut. Tämän saängyn on hankkinut isovanhempani 1900-luvun taitteessa ja ovat nukkuneet siinä lopun elämänsä. Nyt minä saan nukkua siinä. Sänky on 90cm leveä ja on siis ollut mummulla ja taatalla ns parisänkynä.